Laatikoista yöpöytä...

Moikka!

Takana ihan hullu työviikko, työtunteja kertyi niin paljon etten pysy laskuissa mukana. Loppuviikosta  mulla oli jo päivätkin sekaisin... Tämä viikonloppu onkin tuntunut ihan minilomalta, mahtavaa kun on saanut olla vaan kotona ja hoidella rästihommia rauhassa. Nukkua kaksi pitkääää yötä plus KATSOA telkkua!


Yläkerrassa, tai paremminkkin  tytön huoneessa on tapahtunut muutos sisustuksessa. Se vaikutti myös meidän makkarin kalustukseen niin, että tänne kannettiin iso lipasto. Lisää säilytystilaa mun kamoille, en moiti ollenkaan! Lipaston koko vaan on niin suuri, ettei mun rottinkiarkkuyöpöytä mahtunut tuohon enää. Kasasin sitten pari puulaatikkoa ajamaan yöpöydän virkaa ja kun oikein mustelen, niin noi on joskus ennenkin taineet olla just tuollai...


Oli miten oli, tykkään! Niinkuin kuvasta näkyy, oon koukuttunut lukemiseen ja kirjoihin. Paljon ennemmin otan iltaisin kirjan käteen, kuin että avaisin tietokoneen. Tällä hetkellä menossa trilleri Hyvä naapuri -Shari Lapena. Vaikuttaa hyvältä!


Pikkujäbä lähti perjantaina kahdestaan kaverinsa kanssa Himokselle laskettelemaan. Pikkupoikien loma alkoi junareissulla kohti Tamperetta, jossa heidän täytyi osata vaihtaa junaa. Plus nousta lopulta oikealla pysäkillä pois, jossa vastassa on sitten kaverin mummo. Melkoisen jännät paikat oli täällä kotopuolessa, tuntui kuin olisi päästänyt pojat (n.12-v) Eurooppaan interrail-reissulle. Sekä jännätä joutuuko poikia lähteä hakemaan epäonnistuneen junanvaihdon seurauksena joko Helsingistä vai Rovaniemen suunnalta... Mutta, kaikki oli mennyt just niinku pitikin, pojat ovat yhtä seikkailua rikkaampia. Eihän sitä lapset mitään ikinä opi/uskalla, jos lukitaan kotiin. Uskon, että reissusta kotiutuu onnellinen pikkupoika.

Saas nähdä miten hullu tulee ensi viikosta....?!

Kukkaseinä...




Kuinka helpolla ja halvalla saakaan uutta ilmettä. Tilasin Kiinakaupasta puoli-ilmaiseksi tuollaisen kukkakankaan. Ihastuin samantien tuohon kuosiin, kun sen näin, vaikka ei ollut yhtään mitään hajua mihin sen laittaisin. Paketti saapui melko nopeasti, enkä ollut muutamassa viikossakaan keksinyt mihin sen laittaisin. Taisin jopa unohtaa tilanneeni tuollaisen kukkakankaan...
Kokeilin sitä sitten keittiönseinälle. Makuuhuoneeseenkin tuo voisi muutes sopia kivasti ja helppohan se tuosta on siirtää/kokeilla sinnekin.



Netissä sekä useissa blogeissa olen ihaillut tuon tyyppistä kukkatapettia, mutta itseni tuntien, meidän ei ikinä kannattaisi tapetoida mitään seinää noin rohkealla kuosilla. Mä kyllästyisin varmasti muutamassa kuukaudessa! Siinä kyllä huumori loppuisi mieheltäkin... Esim. meidän olkkarin lautaseinätapetti ----yääks! Mutta ei ääneen....
Kuinka helppoa onkaan siis parilla nastalla kiinnittää verho seinään. 


Spr:n kirpulta pengoin euron lakanapinosta tuollaisen vanhan roosan värisen pellavaisen peiton. Vitsi mikä löytö! 


Sunnuntaina pääsen Keskiselle shoppailemaan. Näistä poitsun lätkäpeleistä on aina mukavat seuraukset mullekin :) Tavallisesti googletan paikkakunnan kirpparit, mutta nyt onnekseni peli osuu Alavudelle -jeiiih Keskinen ihan siinä vieressä!!!

Mukavaa sunnuntaita !

Olkkaria just nyt...



Jees, alakerta mopattu ja imuroitu ja vasta torstai!!! Joskus aikoja aikoja sitten, meidän siivouspäivänä oli torstai ja tuolloin oli perjantaina mukava aloittaa viikonloppu puhtaassa kodissa. Nykyään ei siivouspäivää ehdi pitää viikolla, tai se on ainakin harvinaista herkkua ja usein huomaan imuroivani sunnuntai-iltana niitä enimpiä pölypalloja. Arki on tällä hetkellä melkoisen hektistä ja menoja riittää jokaiselle illalle. 





Voiko tyynyjä ja peittoja olla liikaa? No ei!!! (jonkun mielestä joo, mutta mennäänpä nyt eteenpäin...!)  Mainittakoon, että niitäkin oon paljon myynyt eteenpäin. Meillä ei muutenkaan kaiken tarvitse olla vatupassissa ja usein lapset kasaavat tyynyistä mukavat oltavat telkun eteen. Ja kaikille pitää löytyä oma peittokin... On se hyvä, että oon niitäkin hankkinut monenlaisia...

Huomatteko muutes, meiltä on ikkunaverhot saaneet lähtöpassit. Itse asiassa ruuvasin pois koko verhotangon, enkä ole yhtään kaivannut. Tuo musta vitriini kun kääntyi ikkunaseinälle, niin verhot ei enää edes mahtuneet kunnolla. Eikä meillä kaiu tai muutakaan, kiitos useiden tyynyjen ja peittojen! (HAH!) Jos ja kun hylly kääntyy takaisin, luultavasti joudun tangon laitella takaisin. Murehdin sitä sitten!



Yritin laittaa  kommentointimahdollisuuden takaisin... Ei sillä, että kukaan enää ehtii/jaksaa/viitsii/keksii kommentoitavaa (en minäkään!), vaan jos teille tulee mieleen jotain kysyttävää tms. niin ei tarvitse s.postilla laitella. Tänne blogiin mun on helpompi vastatakin :) Mutta mutta... en saanut sitä kommenttiboksia enää asetuksista näkyviin?!?
En tiedä, nyt ei just ole aikaa enempää sählätä tämän kanssa,  tänään vuorossa taidekoulu.

Toivotan kivaa viikonloppua!

Torso...


Fb:n roskalavaryhmästä pongasin torson tai siis tuollaisen mallinuken ja kuin ihmeen kaupalla olin ihan eka varaaja. Lähdettiin siltä istumalta hakemaan löytöä ja vartti myöhemmin ja oltiin tytön kanssa sen onnelliset omistajat.  Onhan se vähän pelottava ilman mitään raajoja ja mihin käyttöönkään tällainen onneton ompelija tätä muka tarvitsee? Ompelukonekin on melkein 20 vuotta vanha, mutta ihan voi kuulkaa uudeksi kutsua käytön perusteella. Mun mielestä takuutakin voisi olla jäljellä ajettujen metrien perusteella!

 En tiedä miksi tytsi halusi ehdottomasti tämän mallinuken itselleen, pukeakseen vaatteita tuolle raajattomalle??

 Mutta haloo ilmainen! Pakko saada!

Tämä mallinukke on majaillut tytön huoneessa jo ainakin vuoden päivät ja nyt varovasti kyselin tytöltä, josko saisin sitä vähän tuunailla. Sen kummempaa käyttöä kun en ole havainnut tuolla vartalolla olevan...
Oisko vähän kiva teline mun pitkille kaulakoruille? (niitäkun on ainakin 4 kpl)

Pinterestistä pongasin kivoja ideoita, jotka vaikuttivat just sellaisilta mitä voisin itsekin toteuttaa. Nyt piti vain etsiä sopiva juttu sen päällystämiseen. Servetit? -Ei nyt just löytynyt kivaa kuosia.
Vanhat lehdet? -Näitä revittiin pois meidän eteisen seinistä jokunen vuosi sitten. Oisko niitä lehtiä jossain jäljellä? No ei ollut...
Sitten onneksi löysin halvalla kivat servetit.

Decoupage eli helpommin erikeepperitekniikalla (liima+vesi) toteutin tämän naikkosvartalon. Tuli ylikiva! Ihan summanmutikassa sekoittelin lorauksen erikeepperiä ja sinne sekaan tujaus vettä. Tuota decoupage-liimaa myydään kyllä ihan askarteluliikkeessäkin, mutta tämä erikeepperi/vesiseos ajaa ihan saman asian. + on paljon halvempaakin! Pengoin isoimman vesiväripensselin mikä tytöltä löytyi ja aloin hommiin. Sivelin/liimasin pensselin avulla servettipalasia kiinni vartaloon ja unohdin ihan kokonaan nukkumaanmenoajan/iltapalan/tv:n/kirjan/fb:n/instan ...


Näin jälkiviisaana voin sanoa, että ois kannattanut aloitella servettien liimailu tuolta takapuolelta, niin siinä olisi saanut ikäänkuin harjoitusta, mutta ei se niin justiinsa ole! Ihan ensiksi leikkasin pois torsoa peittävän kankaan. (Siinä oli joku ällöttävä tahrakin, yäk!) Sitten vain aloin liimailemaan servettejä kiinni siihen. Laitoin taustapapereineen toivoen, että typerä keltainen väri vartalossa peittyisi. Osaa serveteistä jouduin leikkaamaan, joten eräänlainen tilkkutäkki tästä tuli. Maalasin vielä tuon jalan mustaksi.

Mutta vähänkö hieno nyt!?