Pöytätableteista matto...


Joo, taas ihan hullu idea, eikä takeita onnistumisesta! Meillä on pölyttynyt nuo pyöreät Ikean tabletit käyttämättöminä jo vaikka miten kauan. Meidän keittiönpöydällä  ei tuollaisia voi käyttää epäkäytännöllisyyden vuoksi ja olinkin jo kiikuttamassa näitä kirpparille. MUTTA! Löysinkin sieltä kirpulta tuollaisia kivoja pannunalusia(?) 7kpl/20snt, enkä voinut jättää ostamatta. Hetken ajatukset törmäilivät yhteen ja sitten välähti.



Ompelin tabletit nurjalta puolen yhteen ja se oli yllättävän helppoa. Vaikein osuus oli langan saaminen neulansilmään. Nyt en vaan tiedä jääkö tuo lattialle vai ripustaisiko (jollain konstilla) seinälle...
Tästä tuli yllättävän isokin.




Täällä paistaa aurinko, jee!!!

Kivaa viikonloppua :)

Muutoksia olkkarissa...



Yks päivä töissä sain päähäni, että tänään muutes vaihtuu olkkarin järjestys. Todella harvoin on aikaa tai kiinnostustakaan siirrellä sohvia tai hyllyjä. Ja miksipä niin tekisinkään, koska se täydellinen/toimiva järkkä on tähän huoneeseen on vihdoin löytynyt. Sekä ennen piti vaihdella tyynynpäällisiä ja muita tekstiilejä, mutta empä niitäkään ole enää nykyään ehtinyt vaihdella. Jotain keväistä vois tosin jo suunnitella tänne... Näin ruuhkavuosia eläessä on ihan mahtavaa, jos ehtii kerran viikkoon imuroida ja mopata lattiat! Ei tässä ehdi/kiinnosta miettiä tyynynpäälisten tai torkkupeittojen kuoseja tai sopivuutta... Ehkä sitten joskus taas :)

Laitoin heti viestiä päähänpistostani vanhimmalle pojalleni, koska tarvitsen kantoapua tuon painavan höyläpenkin kantamiseen. Jesh, hänellä oli tunti aikaa helppiä, ennen kuin joku (?) kokous alkaisi. No en mä enempää tarviskaan!




Nyt kun aurinko on alkanut paistelemaan, niin se häiritsee telkun katselua paistaessaan suoraan tuohon ruutuun. Ei aina viitsisi laitella kaihtimiakaan kiinni. Joten telkku sai nyt lähtöpassit vastakkaiselle seinustalle. Valkoista kirjoituslipastoakin kokeilin eri paikkaan, mutta palautin sen kuitenkin tuonne nurkkaan takaisin. Tuossa istun koneella (silloin harvoin kun istun enää) ja tuosta näkee nyt kätevästi telkunkin samalla. 

Tuikkukynttilät säilyvät tuunatussa pringles-pötissä.


Ei nyt lähdetty irrottelemaan seinähyllyjä tämän väliaikaisen järkän vuoksi. Inhoan muutenkin turhaa seinien rei'ittämistä, joten olkoot tuo nyt meidän hyllyseinä. Vitsit miten piristikään tämä pieni muutos! Sekä tuli ihan hirveesti tilaa tuohon keittiönpöytäryhmän viereiseen terassille menevään "ovikulkuun." Yritän nappailla parempia kuvia, no joskus paremmalla ajalla :)

Täällä pääsiäinen toi odotetun helpotuksen arkiseen aherrukseen, monta vapaapäivää tehdä rästihommia rauhassa. Huominen kyläillään pitkästä aikaa, mutta vajaalla porukalla. Mies ja lätkäpoitsu lähtivät torstaina Espooseen turnaukseen ja kotiutuvat joskus sunnuntaina. Mehän täällä nautitaan ja laiskotellaankin jos siltä tuntuu.


Hyvää pääsiäistä!

Tuunatut pöytätabletit ...


Innostuin eilen illalla tuunailemaan pöytätabletteja mieluisemmiksi löydettyäni laatikonpohjalle unohtuneen sabluunan. Tabletit olen kotiuttanut Minimanista ja silloin emmin pitkään ostanko mustat vai tuollaiset puukuvioiset. No puukuviot lähti mukaan ja nythän tajusin, että noiden kääntöpuoli on mieluisampi, eli se musta. Materiaali tableteissa on kuin muovimattoa, eli helposti pyyhittävät ja napakat. Sabluunoita löytyy askarteluliikkeistä jos minkämoisia...



Akryyliväriä löytyy meidän huushollista aina, nyt tosin jouduin käydä tytön huoneessa lainauskeikalla. Tuo maali kestää kuivuttuaan vettä, joten luulisin pysyvän tableteissakin. Nähtäväksi jää!



Koska sabluunan ja meikkisienen avulla työskentely oli helppoa ja nopeaa, tuunailin kuviot tablettien molemmille puolille.  Nyt silmät etsii lisää kuvioitavia kohteita! Kangas + tekstiiliväri? Paperipussit ?
Keväällä pihalaatat? 


Tykkään edelleen erilaisista kuviosta, mitä rohkeampia, sen parempi! 
Nyt pitäisi asennoitua työviikon alkamiseen, alkuviikon olin kotona pienen flunssapotilaan kanssa. Mukava palata takaisin normipäivärytmiin ja onhan nyt JO keskiviikko :)

Laatikoista yöpöytä...

Moikka!

Takana ihan hullu työviikko, työtunteja kertyi niin paljon etten pysy laskuissa mukana. Loppuviikosta  mulla oli jo päivätkin sekaisin... Tämä viikonloppu onkin tuntunut ihan minilomalta, mahtavaa kun on saanut olla vaan kotona ja hoidella rästihommia rauhassa. Nukkua kaksi pitkääää yötä plus KATSOA telkkua!


Yläkerrassa, tai paremminkkin  tytön huoneessa on tapahtunut muutos sisustuksessa. Se vaikutti myös meidän makkarin kalustukseen niin, että tänne kannettiin iso lipasto. Lisää säilytystilaa mun kamoille, en moiti ollenkaan! Lipaston koko vaan on niin suuri, ettei mun rottinkiarkkuyöpöytä mahtunut tuohon enää. Kasasin sitten pari puulaatikkoa ajamaan yöpöydän virkaa ja kun oikein mustelen, niin noi on joskus ennenkin taineet olla just tuollai...


Oli miten oli, tykkään! Niinkuin kuvasta näkyy, oon koukuttunut lukemiseen ja kirjoihin. Paljon ennemmin otan iltaisin kirjan käteen, kuin että avaisin tietokoneen. Tällä hetkellä menossa trilleri Hyvä naapuri -Shari Lapena. Vaikuttaa hyvältä!


Pikkujäbä lähti perjantaina kahdestaan kaverinsa kanssa Himokselle laskettelemaan. Pikkupoikien loma alkoi junareissulla kohti Tamperetta, jossa heidän täytyi osata vaihtaa junaa. Plus nousta lopulta oikealla pysäkillä pois, jossa vastassa on sitten kaverin mummo. Melkoisen jännät paikat oli täällä kotopuolessa, tuntui kuin olisi päästänyt pojat (n.12-v) Eurooppaan interrail-reissulle. Sekä jännätä joutuuko poikia lähteä hakemaan epäonnistuneen junanvaihdon seurauksena joko Helsingistä vai Rovaniemen suunnalta... Mutta, kaikki oli mennyt just niinku pitikin, pojat ovat yhtä seikkailua rikkaampia. Eihän sitä lapset mitään ikinä opi/uskalla, jos lukitaan kotiin. Uskon, että reissusta kotiutuu onnellinen pikkupoika.

Saas nähdä miten hullu tulee ensi viikosta....?!

Kukkaseinä...




Kuinka helpolla ja halvalla saakaan uutta ilmettä. Tilasin Kiinakaupasta puoli-ilmaiseksi tuollaisen kukkakankaan. Ihastuin samantien tuohon kuosiin, kun sen näin, vaikka ei ollut yhtään mitään hajua mihin sen laittaisin. Paketti saapui melko nopeasti, enkä ollut muutamassa viikossakaan keksinyt mihin sen laittaisin. Taisin jopa unohtaa tilanneeni tuollaisen kukkakankaan...
Kokeilin sitä sitten keittiönseinälle. Makuuhuoneeseenkin tuo voisi muutes sopia kivasti ja helppohan se tuosta on siirtää/kokeilla sinnekin.



Netissä sekä useissa blogeissa olen ihaillut tuon tyyppistä kukkatapettia, mutta itseni tuntien, meidän ei ikinä kannattaisi tapetoida mitään seinää noin rohkealla kuosilla. Mä kyllästyisin varmasti muutamassa kuukaudessa! Siinä kyllä huumori loppuisi mieheltäkin... Esim. meidän olkkarin lautaseinätapetti ----yääks! Mutta ei ääneen....
Kuinka helppoa onkaan siis parilla nastalla kiinnittää verho seinään. 


Spr:n kirpulta pengoin euron lakanapinosta tuollaisen vanhan roosan värisen pellavaisen peiton. Vitsi mikä löytö! 


Sunnuntaina pääsen Keskiselle shoppailemaan. Näistä poitsun lätkäpeleistä on aina mukavat seuraukset mullekin :) Tavallisesti googletan paikkakunnan kirpparit, mutta nyt onnekseni peli osuu Alavudelle -jeiiih Keskinen ihan siinä vieressä!!!

Mukavaa sunnuntaita !

Olkkaria just nyt...



Jees, alakerta mopattu ja imuroitu ja vasta torstai!!! Joskus aikoja aikoja sitten, meidän siivouspäivänä oli torstai ja tuolloin oli perjantaina mukava aloittaa viikonloppu puhtaassa kodissa. Nykyään ei siivouspäivää ehdi pitää viikolla, tai se on ainakin harvinaista herkkua ja usein huomaan imuroivani sunnuntai-iltana niitä enimpiä pölypalloja. Arki on tällä hetkellä melkoisen hektistä ja menoja riittää jokaiselle illalle. 





Voiko tyynyjä ja peittoja olla liikaa? No ei!!! (jonkun mielestä joo, mutta mennäänpä nyt eteenpäin...!)  Mainittakoon, että niitäkin oon paljon myynyt eteenpäin. Meillä ei muutenkaan kaiken tarvitse olla vatupassissa ja usein lapset kasaavat tyynyistä mukavat oltavat telkun eteen. Ja kaikille pitää löytyä oma peittokin... On se hyvä, että oon niitäkin hankkinut monenlaisia...

Huomatteko muutes, meiltä on ikkunaverhot saaneet lähtöpassit. Itse asiassa ruuvasin pois koko verhotangon, enkä ole yhtään kaivannut. Tuo musta vitriini kun kääntyi ikkunaseinälle, niin verhot ei enää edes mahtuneet kunnolla. Eikä meillä kaiu tai muutakaan, kiitos useiden tyynyjen ja peittojen! (HAH!) Jos ja kun hylly kääntyy takaisin, luultavasti joudun tangon laitella takaisin. Murehdin sitä sitten!



Yritin laittaa  kommentointimahdollisuuden takaisin... Ei sillä, että kukaan enää ehtii/jaksaa/viitsii/keksii kommentoitavaa (en minäkään!), vaan jos teille tulee mieleen jotain kysyttävää tms. niin ei tarvitse s.postilla laitella. Tänne blogiin mun on helpompi vastatakin :) Mutta mutta... en saanut sitä kommenttiboksia enää asetuksista näkyviin?!?
En tiedä, nyt ei just ole aikaa enempää sählätä tämän kanssa,  tänään vuorossa taidekoulu.

Toivotan kivaa viikonloppua!

Torso...


Fb:n roskalavaryhmästä pongasin torson tai siis tuollaisen mallinuken ja kuin ihmeen kaupalla olin ihan eka varaaja. Lähdettiin siltä istumalta hakemaan löytöä ja vartti myöhemmin ja oltiin tytön kanssa sen onnelliset omistajat.  Onhan se vähän pelottava ilman mitään raajoja ja mihin käyttöönkään tällainen onneton ompelija tätä muka tarvitsee? Ompelukonekin on melkein 20 vuotta vanha, mutta ihan voi kuulkaa uudeksi kutsua käytön perusteella. Mun mielestä takuutakin voisi olla jäljellä ajettujen metrien perusteella!

 En tiedä miksi tytsi halusi ehdottomasti tämän mallinuken itselleen, pukeakseen vaatteita tuolle raajattomalle??

 Mutta haloo ilmainen! Pakko saada!

Tämä mallinukke on majaillut tytön huoneessa jo ainakin vuoden päivät ja nyt varovasti kyselin tytöltä, josko saisin sitä vähän tuunailla. Sen kummempaa käyttöä kun en ole havainnut tuolla vartalolla olevan...
Oisko vähän kiva teline mun pitkille kaulakoruille? (niitäkun on ainakin 4 kpl)

Pinterestistä pongasin kivoja ideoita, jotka vaikuttivat just sellaisilta mitä voisin itsekin toteuttaa. Nyt piti vain etsiä sopiva juttu sen päällystämiseen. Servetit? -Ei nyt just löytynyt kivaa kuosia.
Vanhat lehdet? -Näitä revittiin pois meidän eteisen seinistä jokunen vuosi sitten. Oisko niitä lehtiä jossain jäljellä? No ei ollut...
Sitten onneksi löysin halvalla kivat servetit.

Decoupage eli helpommin erikeepperitekniikalla (liima+vesi) toteutin tämän naikkosvartalon. Tuli ylikiva! Ihan summanmutikassa sekoittelin lorauksen erikeepperiä ja sinne sekaan tujaus vettä. Tuota decoupage-liimaa myydään kyllä ihan askarteluliikkeessäkin, mutta tämä erikeepperi/vesiseos ajaa ihan saman asian. + on paljon halvempaakin! Pengoin isoimman vesiväripensselin mikä tytöltä löytyi ja aloin hommiin. Sivelin/liimasin pensselin avulla servettipalasia kiinni vartaloon ja unohdin ihan kokonaan nukkumaanmenoajan/iltapalan/tv:n/kirjan/fb:n/instan ...


Näin jälkiviisaana voin sanoa, että ois kannattanut aloitella servettien liimailu tuolta takapuolelta, niin siinä olisi saanut ikäänkuin harjoitusta, mutta ei se niin justiinsa ole! Ihan ensiksi leikkasin pois torsoa peittävän kankaan. (Siinä oli joku ällöttävä tahrakin, yäk!) Sitten vain aloin liimailemaan servettejä kiinni siihen. Laitoin taustapapereineen toivoen, että typerä keltainen väri vartalossa peittyisi. Osaa serveteistä jouduin leikkaamaan, joten eräänlainen tilkkutäkki tästä tuli. Maalasin vielä tuon jalan mustaksi.

Mutta vähänkö hieno nyt!?


Pöytätabletit ikkunalle... !!!

 Moikka!

Vitsit miten nopeasti nämä viikonloput menevät! Tänä viikonloppuna me käytiin nuuskuttelemassa pienen vauvan tuoksua, ihana pieni kummityttö. Nopeasti tuo omien vauva-aika ja ihan pienen vauvan käsittely unohtuu ja ihan jännitti pidellä sylissä niin pientä aarretta. Tänä viikonloppuna olen oman tyttösen kanssa kolunnut monta kirpparia ja me ollaan tehty todella kivoja löytöjä pilkkahinnalla. Onneksi tuolle pienelle vaatehullulle kelpaa myös kirpulta ostetut vaatteet, muuten tässä saisi varmasti miettiä toistakin duunia... Plus kelpaa ne mullekin, harvoin vain niitä aikuisten kokoja tulee siellä selailtua. Nyt kuitenkin pongasin 3,50e Vero Modan NIIN siistit revityt farkut, joissa oli alkuperäiset hintalaputkin vielä kiinni, niin voin vain hymyillä. Sanokaa nyt sitte vaan, että reikäiset kireät farkut on pois muodista... Don't care :)



Sitten aiheeseen, jonka blogiotsikko lupailee... Jonkin aikaa jo, oon miettinyt jotain kivaa näkösuojaa keittiön ikkunalle. Joo joo, meillä on sälekaihtimet, mutta onko ne kivan näköiset sunkaan mielestä? Tuon ikkunan alla ei nyt varsinaisesti ole pahemmin liikennettä, vaikka tie siinä meneekin. Lähinnä pari naapuria ajelee koteihinsa. Mutta lenkkeilijöitä kulkee sitäkin enemmän. JA niillähän on aikaa katsella! 
Sain kivan idean kokeilla laittaa ihan pöytätabletit tuohon näköesteeksi ja onnekseni löysin just kivat MiniManista parin euron kappalehintaan. Siis sopii täydellisesti noihin ikkunoihin mitoiltaan ja kaksipuolisten, pikkuisten teippipalojen avulla kiinnitin ne ikkunaan. Tosetkin kivat tabletit kotiutin sieltä, mutta ne pääsivät ihan alkuperäiseen tarkoitukseensa.


Kävin vielä ulkopuolelta varmistamassa näkymän ja näyttää siltä kuin ikkunassa olisi salusiiniverhot. Jes -jatkoon! Noi yläpuolella roikkuvat pienet mandala-kuviot on varmaan poistettava, onko vähän too much?! Tai jouluiset?



Toinen tosi kiva idea tuli toteutettua joulunpyhinä, nimittäin RM-kerroskorin ripustaminen seinälle. Olin jo ajatellut myydä koko rottinkihököttimen, kun sain mieleeni kokeilla sen ripustamista seinällä roikkuvaan tankoon. Ja juup, kivaltahan se näyttää! Se säilöö vitamiineja, teetä, sokeria, kaakaota, kahviisiirappia, mustikkajauhoa ja hilloa( avaamaton). Vähänkö tarpeellinen!



Nyt tämä sunnuntai on pitkästä aikaa päivä, kun ei välttämättä tarvitse poistua minnekään. Aion pitää sen just sellaisena. Seuraavat viikonloput, aikas pitkälle keväseen asti, on sitten just niitä menoja, niin nyt nautitaan tästä! Vähänkö mahtavaa!!! Kivoja nauhoituksia on mennyt tallenukseen, eilen alkoi Rimakauhua ja Rakkautta ja illalla tulee Silta. Kokkaillaan hyvää ruokaa, pestään pyykit ja sisustellaan kirppislöydöillä. Kiva päivä siis :)

Mukavaa sellaista sullekin!

Tehtiin itse neliönmuotoinen keittiönpöytä...

Tässä postissa vihdosta viimein kuvia meidän uudesta keittiöpöydästä, joka tehtiin ihan itse alusta saakka. Tämä pöytä on ollut nyt käytössä jo syksystä saakka ja todettu just ihan täydelliseksi meille. Tosin vanhin poitsu totesi hyvin: "Nyt et voi enää käännellä pöytää vaihtelun vuoksi kun se on neliö." No niin totta! Mut ei haittaa!
Tuossa tilassa on ollut koko meidän asumisajan käytössä ns. normaali ruokapöytä, iso itsetuunattu sekin n.190x90cm. Vanhoja kuvia TÄÄLLÄ.
Tuohon mustan seinän kohtaan olin meidän talon rakennusvaiheessa suunnitellut erkkerin, jonka rakentamisesta luovuin asiantuntijan puheen vuoksi. No koska ne kulmat itse talossa maksavat niin paljon ja muuta *** blaablaa. Arvatkaa montako kertaa oon katunut, etten pitänyt päätäni suunnitelmieni suhteen!?!! Se raha. Kukapa ei haluaisi säästää rakennusvaiheessa jostain... No saisihan sen erkkerin tuohon vieläkin rakennettua, jos PURKAISI ULKOseinää ja löisi paljon euroja pöytään. No mutta siihen me ei kyllä nyt lähdetä.


No, nykyään me ei enää niin isoa pöytää tarvitakaan, joten aloin haaveilla uudesta, neliönmuotoisesta ruokapöydästä. Googlettelin netistä ja surffailin huonekaluliikkeiden sivuja, mutta sopivan kokoista pöytää en löytänyt mistään. Tahdon pöydän, jonka ympärille mahtuu tarvittaessa 8 henkilöä. Ja juu, löysinhän yhden kooltaan meille sopivan, mutta hintaa oli sellainen yli tonni :O Koko ois ollut just ehkä meille hyvä, vähän iso 140x140cm. 


Pöydän rakentamisen ajan meidän ruokailuhetkiä palveli pyöreä puutarhapöytä. Hitsi, ei ollut käytössä huono ollenkaan tuo pyöreäkään muoto! Paitsi, että meidän pöytä pitäisi olla halkaisijaltaan 130cm, että se kelpaisi ja riittäisi meidän tarpeisiin. Joten taitaisi mennä tuolien kanssa tuo tila ahtaaksi. Keittiönpöytä kun on meillä se paikka missä tehdään läksyt, askarrellaan, ollaan tietsikalla, yms. Välillä (harvoin) leivotaankin. Kaiken keskipiste, niinku pitääkin!




No siis, pakkohan se on itse tehdä, jos ei löydy sopivan kokoista tai halua maksaa maltaita valmiista. Onneksi tuo mies suostui nikkaroimaan, vaikka ei mikään puuseppä olekaan. Ei se nyt voi olla niin vaikeaa tehdä itse, jos suunnittelen kaiken valmiiksi?!? Sen kun ruuvaat vaan kasaan? =naisen näkökulma.
(Ei se vissiin ihan niin oo... vaikken ihan ymmärräkään miksei?!?)


Mieleinen lopputulos! Onnekseni löysin suht mieluiset pöydänjalat kirpparilta, vanerilevy käytiin sahauttamassa Puukeskuksessa  ja siitä vanerista jäi vielä toteutettavaakin.
Yksi keittiönpöytä on meitä itsetehdyn laminaattikannen kanssa palvellut monta vuotta, joten nytkin halusin ehdottomasti sellaisen kannen. Tuota kannen kuosia valitessa kävi hetkisen mielessä ihana marokkolaistyylinen kuvionti, mutta päädyin sitten kuitenkin vaalean harmaaseen, hieman puunsyitä näyttävään pintaan. (Eli vanerilevyn päälle laitettiin laminaatista kansi.) Mä kuitenkin olisin ajan myötä kyllästynyt vahvaan kuviontiin. Saahan sitä vaihtelua sitten tableteilla ja pöytäliinoilla jos tahtoo...

Meidän pöydän kooksi tuli lopulta n.135x135cm. Mun suunnitelmassa lukee 130x130, mutta se on ihan sama noiden senttien kanssa kun itse tekee. Tuohon pöydän keskelle mahtuu mukavasti tarjottavat ynnä muut koristeet. En ole koristuksia tottunut keittiönpöydällä pitämään juurikin sen ahtauden vuoksi, mutta nyt niitä voi huoletta tuohon laitella.
Pöydänkulmia pitää vielä vähäsen hioa ja siistiä, mutta muuten tämä on käytössä osoittautunut täydellisen kokoiseksi ja muotoiseksi.


Pöytä on meille just täydellinen.

Rustic Rattan lamppu...


Noin vaan meni joulu ja vaihtui vuosikin. Blogille en oo jaksanut suoda oikein ajatusta kauan ja tuossa kun täyttäminen kalenteriin alkuvuoden menoja, niin ajankäytöllisiä haasteita on tiedossa...
Mutta meille on kotiutunut mm. uusi kattolamppu! Tämän ostoksen tärkeyden sain perusteltua sillä, että haluan tuon ankanperseenhöyhenistä tehdyn lampun pois keittiönpöydän päältä. Siis niistähän se on osin tehty! Yäk! Vaikka itse teinkin.
Siirtynee makkarin kattoon.



Kuin ihmeen kaupalla sain isännän hypnotisoitua asentamaan lamppua heti kun kotiuduttiin, vaikka kello oli jo puoli yhdeksän illalla. Ajattelin sen olevan nopea toimitus, tyyliin pistoke kattoon... Pari askelta taakse ja uuden lampun ihailua. Joo no se ei todella mennyt noin. Siis miten ihmeessä tuo köysi minkä varassa varjostin roikkuu, on noin pitkä? Se riippui parin sentin päässä pöydän pinnasta! Vaikka en sen kummemmin mitään valaistukseen liittyviä sääntöjä tiedäkään, niin sen tajuan, ettei se nyt noin voi olla.  Eikä köyttä voinut pätkäistä poikkikaan menettämättä kiinnityshommeleita. Aloin sitten väsäämään köyteen solmuja.



Asiat johtivat lopulta siihen, että pari (3!!!) nippusidettä on nyt upouudessa Riviera Maisonin lampussa. Huoh.
Onneksi ne on sentään mustia, niin näyttävät ikäänkuin kuuluvan tuohon.



Mutta siellä se nyt komeilee! Olen tuota lamppua hiniöinyt jo kaaauan, ainakin vuoden. Tai puoli, jolloin pongasin sen jostain kuvasta.


Kivaa viikkoa!