Lampunvarjostimen tuunaus...


Sain mielestäni kivan idean liimailla simpukankuoria kiinni lampunvarjostimeen. Ihan helppoa se ei ollut, vaan liimailu täytyi tehdä ns. osissa ja antaa aina yhden reunapätkän kuivua, etteivät simpukat valu irti. Varjostimen ostin kirpparilta eurolla, joten ei taas ollut niin väliä jos tuunailu epäonnistuisikin. Ja nyt on kyllä pakko sanoa, nyt niin kävi, FAIL!!! Siis tuosta lopputuloksesta ei tullut yhtään sellainen kuin sen näin päässäni. En oikein edes tiedä mikä meni vikaan! Onko se tuo varjostimen muoto, joka tökkii tässä...?!?


Ihana lampunjalka löytyi myös kirpulta ja maksoin siitä 6e. Tuo varjostin ei kyllä sovi yhtään tuohon jalkaan, vaikka katsoisin mistä suunnasta. Nyt etsinnässä onkin joku toinen varjostin ja toivon, että löytäisin sopivan pian. Tykkään nimittäin hurjasti tuosta lampunjalasta! Se on ihan Tine K-tyylinen, mutta tuo varjostin ei anna yhtään oikeutta sille ja etsinnässä onkin nyt ihan erimuotoinen, valkoinen varjostin. Hmmm. tai musta.
Kokeilin tätä lamppua olkkariin sohvatuolien takana olevalle pöydälle, sekä makuuhuoneen yöpöydälle. Mutta ei se simpukkavarjostin alkanut näyttää yhtään sen paremmalle kummassakaan paikassa.
Pitäiskö vetää överit ja liimailla erilaisia simpukoita koko varjostimen pinta täyteen? Tässä ei taida olla mitään menetettävääkään enää! Lampunjalka tosin tulee vaihtumaan tuohon tuunailuun...


No, joskus näinkin. Tai kyllä näitä epäonnistumisia tulee monesti tuunaillessa, mutta eipä niitä huvita blogiin asti kuvailla. Kiva idea oli kuitenkin tämä varjostintuunailu, jota voi soveltaa oman mielikuvituksen rajoissa! Onnistuessaan tuotokset ovat varmasti tosi ihania. Minä taidan vetäistä ne överit, eli liimailla varjostimen pinnan täyteen simpukoilla ja etsiä simppelin rautajalan tälle varjostimelle.

Mukavaa viikkoa!

Hyllyn muodonmuutos...


Moiks!

Ensimmäinen lomaviikko on alkanut mukavasti. Melkoisen tehokkaasti etten sanoisi! Joka aamu herään seiskalta lähettämään lapset kouluun, vaikka itsekin nuo jo osaisivat aamutoimet hoidella ajallaan. Tässä on sitten pitkä talvi edessä sitä laatua, kun olen itse aamuvuorossa. On vaan niin mukavia nämä mun hitaat aamut! Joka aamu lasten lähdettyä koulutielle laittelen pyykkikoneen/astianpesukoneen pyörimään ja ysiksi oonkin jo saanut haluamani (kahvinjuonti, kirja, yms.yms.) kotityöhommelit valmiiksi. Silloin alkaa lempparisarja Yle2 ohjelmistosta, Casuality nimeltään. Eipä tuolta tv:stä tuu muutakaan! Kun se loppuu, onkin kello vasta 10:00. 


Kuvassa on ihka ensimmäinen Lars Keplerin kirja, jota aloin lukemaan viime sunnuntai-iltana. Hippasen tuo siinä oleva sivumäärä hirvitti (594!!!), mutta nyt jo meen sivulla 415. Enkä todellakaan oo täällä maannut vain nenä kirjassa, vaikka voisi ihan olettaa luetusta sivumäärästä. En ymmärrä miten nuo sivut on menneet noin nopeasti eteenpäin...?!? Ei ehkä paras Keplerin kirja, en tiedä, koska tämä on siis mun ensimmäinen. Mutta aion lainata toisenkin hänen kirjan, onko vinkkejä mikä ois hyvä seuraavaksi?!



Heti ekana lomapäivänä aloin maalata mustaksi hyllyä, jonka pongasin talvella fb:n annetaan osastolta. Tämä hylly palveli aikansa tuossa eteisen ja keittiön välisellä seinustalla valkoisena, mutta nykyiseen sisustyyliin sopimattomana. Joo, ihan kivahan se oli valkoisena ja RM-tyylisenäkin, mutta ei kyllä yhtään enää sopinut meidän kotiin.  Voit kurkata ennen kuvia täältä.  
Liitutaulujämäpurkin kanssa heiluin yhden illan ja tietenkin se maali loppui kesken ja projekti jäi odottamaan seuraavaa päivää. En yhtään jaksaisi odotella mitään, maalin kuivuminenkin on ihan kääk. Nytkin taisin vähän etuajassa asetella tavarat hyllyyn... Oon kyllä ihan ihastunut tuohon liitutaulumaaliin, eikä se maksakaan paljoa Biltemassa.
Tämä hylly sai nyt lähtöpassit tuosta seinustalta ja se sai nyt uuden värin kanssa jatkoajan olkkarin seinustalta.


 Ihan se ei ole samankorkuinen tuon vitriinikaapin kanssa, mutta ei se niin haittaa. Ahdisti jo ajatuskin, että hyllyn lähtiessä joutuisin uudelleen sijoittelemaan laatikoiden ja tuon rottinkikorin sisällön, että saa nyt kelvata tuossa. Ja kyllä se mun mielestä siihen sopii ihan kivasti.


Ja etteivät ne projektit loppuisi kesken, niin meidän keittiönpöytänä palvelee tällä hetkellä puutarhapöytä! Kuullaan tästä lisää myöhemmin...

L O M A L L A ...


Vihdoin koitti mun kauan ja hartaasti odotettu kesäloma. Tai ehkä tätä voi jo paremminkin kutsua syyslomaksi, arki on alkanut lasten koulujen ja harrastusten myötä jo rullaamaan. On kuitenkin mukavaa olla kuukausi kotona ja saada tällainen pehmeä lasku tämän rumban pyöritykseen. Tykkään muutenkin enemmän syksystä kuin kesän helteistä, joita nyt ei tänä vuonna ole paljoa ollutkaan. Tuntuu kuin koko kesä loppui ennenkuin oikein alkoikaan...



Terassille oon saanut sisusteltua samaa meininkiä kuin sisätiloihin. Tykkään tästä sallivasta boheemista tyylistä. Sekä erilaiset rohkeat kuviot on mun mieleen. Terassin ehdoton lempparipaikka on riippuva rottinkikeinu ja hyvänä kakkosena korkea kuormalavasohva. Harmittavan vähän vain on tänä kesänä tuolla loikoiltu, ehkä nyt loma tekee poikkeuksen. Nimittäin mitään suuria lomasuunnitelmia ei ole, yksi viikon reissu tehdään miehen kanssa Budapestiin. Sinne kun on niin helppo lentää tuosta Tampereelta! Muuten ajattelin käyttää lomani tavaroiden karsimiseen, kaappien siivoiluun, löhöilyyn, netflixiin, kirppistelyyn ja tietty tuunailuun. Ja kai nuo ikkunatkin pitäisi pestä, on hieman jäänyt tuo homma tekemättä... Köh, oisko noi pesty pari vuotta sitten viimeksi....
Myös testattavia ruokareseptejä on puhelimen syövereihin tallentunut useita, myös leivontaohjeita. Ihanaa kun saa ajan kanssa kokkailla!



Ja hei, edellisessä postauksessa hehkuttamani kuvauskeikka meni hyvin! Kuvaaja oli todella ihana ja uskon/toivon, että hän sai hyviä kuvia räpsittyä. Ottihan se sitten minustakin kuvan ja en osaa kyllä yhtään olla luontevasti kuvissa. Ihan painajaista! Sekä hiuksissa oli väliaikainen väri ts.värinpoistoraitoja :O Kuvailupäivän jälkeen olo oli helpottunut ja voin kertoa, etten ole tehnyt nyt mitään puutarhan eteen. Taas ne rikkaruohot siellä uudestaan rehottavat, mutta olkoot! Keräilen mieluiten puutarhan satoa, vattuja ja mansikoita, herneitä ja karviaisia, nam!



Täällä terdellä odotettelen lasten kanssa ukkosta joka varmaan taas kiertää meidät.  Taidanpa siis pyörähtää vielä tuolla vattupuskissa hakemassa iltapalamarjat!

IHANAA kun ei tarvis tuijottaa kelloa, LOMA <3 p="">

PssT, käyn nyt vastailemassa ed.postin kommentteihin :)