In the garden...

Pari viime viikkoa on hurahtanut puutarhahommissa. Ihan rehellisesti voin nyt tässä kertoa, että näiden kahden viikon aikana oon näitä hommia tehnyt enemmän kuin viime tai sitä edelliskesinikään yhteensä! Ihan uskomatonta laiskottelua on ollutkin viime kesinä! Mitä ihmettä mä oon ajatellut?!? Että tää tuhannensadan neliön tontti niinku hoitaa itte ittensä? Onkin suoranainen ihme, että tuolla meidän puutarhassa on vihreää ja kukkiikin jotain!




Puutarhan kasvit ovat rehahtaneet ja rikkaruohotkin vallanneet alaa ihan mielettömästi. Nyt nappasin itseä niskasta kiinni ja aloitin sen raivaamisen. En viitsi edes luetella miten paljon roskaa täältä on kuskattu pois. Mies tuossa ihasteli juuri tyyliin maitohorsman kukintaa, joten voitte olla varmoja, että hänen apu kelpaa tasan tarkkaan kivien kantamiseen ja selvästi ohjattuun toimintaan :)

Mutta monen monta *pitäis tehdä* hommaa on nyt hoidettu ja niistä onkin tosi hyvä fiilis! Miksi ihmeessä en muka aiemmin ole viitsinyt noitakin hoidella? 




Minähän en tosiaankaan ole mikään viherpeukalo ollenkaan, vaan kun istutan perennan, niin oletan sen siinä paikassaan selviävän ja nätisti kasvavan. Hmmm. Ei se vissiin näin olekaan!
Viime vuoden talvi vei meiltä mm. ainakin köynnöksistä 3 kpl humalaa ja ison villiviinin, josta tykkäsin erityisesti punaisen syysvärin vuoksi. Ihan tyhmää! Sekä tuijat ruskettuivat latvoistaan, vaikka olivat jo ainakin 6 vuotta vanhoja. Pöh!!!

Joten voitte vaan arvata, miten paljon nikottelin kun sain ihanan yhteydenoton sisustustoimittajalta. "Voitais tällä kertaa vähän kuvata teidän puutarhassa..."OMG!!!! OMG! No siis, onko täällä muka yhtään MITÄÄN kuvattavaa?!!!
Asiat nyt kuitenkin lopulta johtivat siihen pisteeseen, että valokuvaaja on tulossa h-u-o-m-e-n-n-a. Nii että OMG.


Tyytyväinen olen siihen, miten paljon me ollaankaan puutarhassa saatu aikaiseksi tämän kuvauskeikan ansiosta. Muutenhan nuo maitohorsmat varmana kukkisivat tuolla kukkapenkeissä koko loppukesän... Plus muut rikkikset joiden nimiä en edes tiedä.  Me ollaan myös haettu kiviä kukkapenkkien reunoille monta peräkontillista ja mua niiiiin hävetti niitä keräillä tienreunoilta. Ihan tähtihetki oli kun poliisimaija ajoi ohi kun sangon kanssa heiluin siellä ojanpientareella. Onneksi se ei pysähtynyt. (Mikähän ois ollut rikosnimike?)

Mutta vaikka moneen otteeseen kaduinkin suostumista tähän kuvailuun, niin lopultakin oon tyytyväinen kaikkeen siihen mitä me saimme aikaan tässä parissa viikossa. Todella paljon jäi vielä tekemättä ja toivonkin, että kuvaaja saa edes jotain juttuja taltioitua. Tai voihan se olla, että hän pyörähtää pihassa ja naurahtaa, ettei täällä kuule ole mitään kuvattavaa. Tosi jännittävä aamupäivä tulossa siis, pitäkää peukkuja!!!


PssT. sori, postauksen kuvat on vähän kökköjä, nopeesti napsittuja räpsäisyjä. Mulla on nyt monta juttua tehtävänä ja tuhat rikkaruohoa nypittävänä, etten ehdi perehtyä kuvailuun yhtään :P

 Edit* Jännä miten kuvista näkee enemmän niitä epäkohtia! Kävin just mm. leikkaamassa langanpätkät, jotka näkyy pallogrillistä tehdyssä yrttikasvattomossa. Puhumattakaan noist rikkiksistä...

Moikka ja kivaa viikkoa :)