My B-DAY :)


Moikka!
Ihanaa kun viikonloppu alkoi ja ilman mitään erityisiä suunnitelmia. Tänään päivä töissä meni ihan huippunopsaa ja töissä ollessani sain postista viestiä, että mulla ois siellä paketti noudettavana. Suoraan töistäpäin siis kurvasin postiin ja noudin pitkään ja hartaasti odottamani paketin ja sieltähän tuli just sen muotoinen pahviloota, kuin olin haaveillutkin. Sorry nyt vaan, mutta tämän paketin sisältöä kurkitaan myöhemmin! Arvailla saa, mitä Palorannasta kotiutui meille :)
*edit... aikas litteä paketti, ehkäpä jotain 7cm ja pituutta sitten jotain vähän yli 50cm :D



Mulla oli torstaina synttärit, mutta oon ollut hys *ihan* hiljaa niistä. Noi mun työkamut, eli miehet joiden kanssa tällä hetkellä työskentelen, kävivät halaamassa ja onnittelemassa. Hauskoja tyyppejä! Mitä onniteltavaa tässä vanhenemisessa nyt muka on? PAH, ei yhtään niin mitään. Ymmärrän että lasten synttäreitä juhlitaan, mutta että tätä vanhenemistako nyt pitäisi jotenkin juhlistaa? HaH. Meillä ei siis oikeastaan ollenkaan juhlita meidän aikuisten synttäreitä, mitä nyt omat vanhemmat toki muistavat lahjalla.  (Ja okei, kyllähän mun tulee tuota aviomiestäkin jotenkin muistettua.) 
Synttäriaamuna heräsin ennen kellonsoittoa kaukaiseen ukkosen jyrinään, joka tuntui koko ajan lähenevän. En malttanut enää nukahtaa ja odottaa kellon piippausta, vaan nousin kahvinkeittoon ennen viittä. Otin kahvimukin mukaani terassille, tehtyäni muut aamuhommelit ja kuuntelin ukkosen jyrinää ja pongailin salamoita. Tykkään ukkosesta ylikaiken, vaikka toisaalta pelkäänkin sitä, no ylikaiken. Mä melkein myöhästyin töistä, kun vaan hengailin takaterdellä ja kuuntelin valtavaa jyrinää ja ihailin valoshowta.


Ja tuona aamuna, mun kahvinkeitin oli ladattuna valmiiksi miehen toimesta illalla valmiiksi, mun ei tarvinnut kuin painaa nappia. Ehkä parasta! Sekä keittimen vieressä oli paketti. MULLE!!! Mehän ollaan sovittu, ettei ostella toisillemme mitään?!!! Sain häneltä uuden hajuveden, tuo Lancomen Poeme on ollut mun yksi suosikeista, mutta sen loputtua en koskaan malttanut sitä itselleni ostaa. Vanhemmiltani sain kirjekuoren, jossa oli summa rahaa ja toiveena, että ostan itselleni vaatteita. No, myönnetään, harvoin tuleekaan enää nykyään shoppailtua itselle, kotiin ja lapsille on rahoja tullut tuhlailtua senkin edestä. Sekä kastehelmen turkoosin kynttilätuikun sain sieltä.


Tänään siis ajelin postin kautta kotiin, noudin lapset leikkikenttätoiminnasta ja nopsaan kotiin iltapäiväkaffille. Valjastin murkun pelailemaan keskimmäisen kanssa ja tyttösen kanssa lähdettiin kirpputorille. En oo kirpulla käynyt kohta kahteen kuukauteen, mikä taitaa olla jo henkilökohtainen ennätys! No, eipä sieltä nyt kyllä mitään ihmeitä löytynytkään, ylihinnoiteltuja räsyjä roikkui henkareissa...tavaroista puhumattakaan. Tyttö oli kuitenkin onnekas, hälle ostettiin hyväkuntoiset kesäkengät ja -vaatteitakin.
Viinilasit kuitenkin löysin itselleni, hitsit kun ois vielä yksi ollut kaupan! Mistähän tuollaisia saa? Ei taida olla ees mitään merkkiä?
Ja ainiin, fb:n kirpparilta ostin kolmannen puunvärisen keittiöntuolin. 10e. Herramunjee kuinka paljon liikaa oon maksanut noista muista. Tää tuoli on todella hyväkuntoinen, kuin uusi. Ehkäpä vielä tukevampikin kuin noi muut rimpulat. Pieni väriero siinä kuitenkin on, mutta eipä meillä muutenkaan kaikki oo niin justiinsa.
Ukkoskuurot on hakanneet osan mun ihanista pioneista maahan. Maltoin siis leikellä ne kaatuneet maljakkoon piristämään. Ensi kesäksi on ihan pakko kehitellä jotkin hyvät tuet noille kukille, nyt mulla on vain pensastuet hätävarjeluna niissä.



Niin ja sorry, mä en jaksa ottaa mitään ihania taidekuvia koskaan, joten nää kelvatkoon taas.
Pääsisköhän maalikaupoille tänä viikonloppuna?
Kivaa viikonloppua!!!

Ei kommentteja

Kiva kommentti piristää aina <3

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.